Selvitys: Parhaat digiratkaisut perustaitojen oppimiseen auttavat oppijaa ja opettajaa
8.6.2023
Suurin osa oppijoiden perustaitoja tukevista opettajista käyttää erilaisia teknologioita ja digitaalisia ratkaisuja opetuksen tukena. Ratkaisuja kaivataan erityisesti yksilöllistämiseen ja osaamistarpeiden selvittämiseen. Oppiva Investin kyselyn vastauksista ja tausta-aineistosta kirkastui perustaitojen rakentumista kuvaava viitekehys.
Oppiva Investin kyselyyn perustaitoja tukevista oppimisratkaisuista vastasi lähes kolmesataa yhteisten tutkinnon osien opettajaa sekä opiskeluvalmiuksia tukevaa ja TUVA-koulutuksen opettajaa ja ohjaajaa. Selvityksessä keskityttiin perustaitoihin luku- ja kirjoitustaidon ja matematiikan osalta.
– Vastausten perusteella kaksi kolmesta vastaajasta käyttää erilaisia digitaalisia oppimisratkaisuja perustaitojen oppimista tukemaan. Yleinen toive vaikuttaa olevan, että ratkaisuja olisi monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin ja että opetushenkilökunnalla olisi aikaa ja mahdollisuus perehtyä ratkaisuihin ja myös saada koulutusta niiden käyttöön, Reetta Paloheimo Oppiva Investiltä kertoo.
Tutkintokoulutukseen valmentavaa eli TUVA-koulutusta edustava vastaaja kuvasi tarpeiden moninaisuutta: ”On hyvin vähän materiaaleja, jotka on tarkoitettu aikuisille lukutaidottomille oppilaille, joilla on kognitiivisia ongelmia.”
Perustaitojen kokonaisuutta kuvaava viitekehys selkeyttää keskustelua
Selvityksen pohjaksi tarkasteltiin ammatillisen ja TUVA-koulutuksen sisältöjä perustaitojen tukemisen ja oppimisen tuen osalta. Perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat luku- ja kirjoitustaidon tai matemaattisten taitojen oppiminen ja oppimisen asiasisällöt (kuviossa keskellä), kielen oppiminen, osaamistarpeiden selvittäminen, yksilöllistäminen, oppimisen edistymisen seuranta, arviointi sekä hyvinvointi ja osallisuus.
Selvitystä rakennettiin näiden tekijöiden ympärille.
– Kaikkiin näihin osa-alueisiin löytyi käytössä olevia ratkaisuja. Esimerkiksi oppimisen edistymisen seurantaan käytetään matematiikassa erilaisia välitöntä palautetta antavia ratkaisuja, yhteistyöskentelyä, itsetarkistuvia tehtäviä, pelejä, testejä ja suoritusdataa. Luku- ja kirjoitustaidon edistymisen seurantaan käytetään visoja, oppimisympäristöjä, välitöntä palautetta, itsetarkistuvia tehtäviä ja verkkomateriaaleja, Paloheimo kertoo.
Luku- ja kirjoitustaidon kehittymisessä vastaajat kertoivat käyttävänsä etenkin valmiita tehtäväpohjia itse valmistettavan materiaalin pohjaksi, valmiita tehtäviä, selkokielimateriaaleja, kieliasun tarkistusta, opetusvideoita, sanelutoimintoja ja tekstin kuuntelutoimintoa.
– Keskeistä luku- ja kirjoitustaidon osalta on, että oppimisen tueksi voi valita sopivia, monipuolisia tehtäviä ja yhdistää ääntä ja tekstiä. Ammatillisessa koulutuksessa kaivataan lisäksi alakohtaisia tehtäviä, Paloheimo summaa.
Matemaattisten taitojen oppimisessa käytetään erilaisia sovelluksia ja laskimia, oppimisympäristöjä, valmiita tehtävätyyppejä itse rakennettavien materiaalien pohjaksi, opetusvideoita ja valmiita, käytännönläheisiä tehtäviä sekä luonnontieteiden simulaatioita.
– Matemaattisten perustaitojen kehittymisessä käsitteiden ymmärtäminen, konkretisointi ja havainnollistaminen ovat tärkeitä.
Ratkaisujen huomioitava yksilölliset tarpeet
Yksilöllistämiseen kaivataan perustaitojen tukemisessa selkeästi eniten ratkaisuja, sillä osaaminen ja oppijan tausta voivat olla hyvin erilaisia.
”Tarpeet ovat yksilöllisiä. Osalla on oikeita oppimisvaikeuksia, toisilla motivaatio-ongelmia tai matikkakammoa. Osalla vain heikot pohjataidot. Eli erilaisia välineitä ja ratkaisuja pitäisi olla tarjolla riittävästi”, kuvaa ammatillista koulutusta edustava vastaaja.
Yksilölliset tarpeet huomioivia ratkaisuja ovat esimerkiksi materiaalit, jotka osoittavat osaamisen aukkopaikat ja valikoivat tehtäviä edistymisen mukaan. Vastaajat toivovat myös materiaaleja, jotka sopivat aikuisille – monet perustaitojen oppimiseen suunnatut materiaalit on sisällöltään suunnattu lapsille ja nuorille.
Ratkaisuja todellisiin tarpeisiin
Digiratkaisujen tarkoituksenmukaisuus on ensiarvoisen tärkeää: digiratkaisuilta odotetaan konkreettista apua ja tukea perustaidon oppimisessa tai opettamisessa.
– Lisäarvoksi mainittiin myös selkeät ohjeistukset ja ohjeet, luovuus ja visuaalisuus, toiston mahdollisuus, ratkaisun saatavuus ja saavutettavuus sekä mahdollisuus käyttää ratkaisua etänä, Paloheimo kertoo.
Kaikilla digi- tai teknologiaratkaisuilla ei nähty olevan lisäarvoa perustaitojen kehittymiseen.
– Tärkeä osa opettajan osaamista on tunnistaa, millaisissa tilanteissa käytetään mitäkin ratkaisua. Toisinaan perinteisemmät ratkaisut, kuten liitutaulu matematiikassa tai hyvin laadittu moniste kielen oppimisessa toimivat parhaiten.
Selvitystyö jatkuu
Paloheimo kiittää kyselyyn vastanneita. Oppiva Investissä iloitaan vastausten myötä syntyneestä laajasta näkemyksestä ja keskustelusta.
– Selvitys antoi hyvän kokonaiskuvan käytössä olevista ratkaisuista ja niiden tarpeesta. Meillä on nyt mahdollisuus syventää ymmärrystä esimerkiksi haastatteluin. Jatkotyötä varten kuulemme mielellämme verkostojamme, mitä lisätietoa vielä tarvitaan.
Ensimmäisiä tuloksia esiteltiin ammatillisen koulutuksen online-tilaisuudessa 8.6. Tilaisuuden materiaalin voit ladata itsellesi tästä (diat 9–17 on päivitetty 1.8.2023): Perustaitokyselyn tuloksia (pdf)
Tulemme järjestämään myöhemmin vastaavan, yritysten edustajille suunnatun tilaisuuden. Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tiedon tapahtumistamme!
Lisätietoa
Reetta Paloheimo, kehittämispäällikkö, markkina-analyysit