Tekoälyn käyttö ammatillisessa koulutuksessa
Moni ammatillisen koulutuksen opettaja on kokeillut ja myös hyödyntänyt tekoälyä työssään, vaikka soveltumista opetukseen ja oppimiseen vielä pohditaan. Yhteiset käytänteet ja linjaukset tekoälyn hyödyntämiseen ovat oppilaitoksissa vasta muodostumassa, selviää Edulyzerin ja Oppiva Investin syksyllä 2023 toteuttaman kyselyn vastauksista.
Sisältö
Tekoälyn käytöstä ammatillisessa koulutuksessa
Eniten sovelluksia käyttäneet tai kokeilleet
ICT-alalla
opettavista
26–30
-vuotiaista
YTO-aineita
opettavista
Suurissa oppil. opettavista
ChatGPT on sovelluksista suosituin
Generatiivisen tekoälyn sovelluksista kielimalleja
hyödyntävät sovellukset ovat suositumpia kuin visualisoivat sovellukset.
ChatGPT:tä on käyttänyt yli 60 prosenttia vastaajista.
| ChatGPT | 62 % |
| Bing(AI) | 29 % |
| DALL-E 2 | 19 % |
| Google Bard | 10% |
| Jokin muu | 10 % |
| Midjourney | 10 % |
| Pictory | 3 % |
| Lensa | 2 % |
| Facetune | 2 % |
Suhtautuminen tekoälyyn vaihtelee aloittain
Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi!
Suhtautuminen tekoälyn hyödyllisyyteen
Vastaajat pitivät tekoälyn käytön opettelua pääosin hyödyllisenä, joskin alakohtaisessa vertailussa maa- ja metsätalousalan opettajat olivat hieman epävarmempia tekoälyn hyödyllisyydestä.
Tekoälyn hyödyntämiselle osattiin kuvitella työssä jonkin verran erilaisia tapoja opetettavasta alasta riippumatta, mutta tekoälyn vaikutuksesta oman työn tehokkuuteen ei oltu aivan varmoja.
Suhtautuminen tekoälyn käyttöön yleisesti
Pääosin tekoälyn käytön opettelun arvioitiin olevan itselle melko helppoa, kuten myös tekoälyn käytössä taitavaksi tulemisen. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opettajien arvio tekoälyn käytön todennäköisyydestä työssään oli hieman muita aloja korkeampi – muutoin opetettava ala ei merkittävästi vaikuttanut vastauksiin.
Tekoälyä eniten käyttävät ryhmät suhtautuivat kuitenkin myös varauksellisimmin opiskelijoiden ja muiden opettajien taitoihin tekoälyyn liittyen.
Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta ammatillisen koulutuksen opettajasta kertoo, että tekoälyn käytön opettelu on heidän mielestään hyödyllistä. Tämä kertoo valmiudesta tarttua uusiin asioihin. Isot joukot osoittavat kiinnostusta, eikä kyse ole enää vain teknologian varhaisista omaksujista.
Reetta Paloheimo, Oppiva Invest
Vastauksista voi tulkita, että opettajat ovat vielä odottavalla kannalla. Ilmiö on jo hyvinkin tuttu, mutta ollaan vielä alkuaskelilla ja tarkkaillaan mitä tapahtuu. Yhteiset pelisäännöt puuttuvat, joten oppilaitoksissa ei oikein tiedetä, mitä voi tehdä ja miten uusia teknologioita voi hyödyntää.
Teuvo Sankila, Edulyzer
Tekoälyn hyödyntäminen on vielä vähäistä
Erityisesti ICT-alalla (100 %, n=7) sekä kaupan ja hallinnon alalla (92,3 %, n=13) työskentelevät kertoivat käyttäneensä tai kokeilleensa sovelluksia. Vähiten sovelluksia olivat hyödyntäneet maa- ja metsätalousalalla opettavat (26,7 %, n=15).
Neljä viidestä ei ollut opettanut tekoälysovellusten käyttöä opiskelijoille. Niitä, jotka eivät olleet kokeilleet tekoälyä lainkaan, oli yleisten tutkinnon osien opettajissa (kuviossa yto-aineiden opettajat) vähemmän kuin ammattiaineiden opettajissa.
Kaksi kolmesta vastaajasta ei ollut käyttänyt tekoälyä opetuksessa lainkaan. Suurin osa vastaajista (60%) ei ollut lainkaan käyttänyt tekoälyä opetuksen suunnittelussa.
Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet ja riskit
Tekoälyn käytön mahdollisuuksina nähtiin erityisesti kokeilukulttuuri ja ennakkoluuloton tutustuminen. Yli puolet niin ikään näki, että tekoälyn käyttöön liittyy mahdollisuutena tulevaisuustaitojen opettelu sekä uudenlaisten oppimisvalmiuksien antaminen.
Tekoälyn käytön riskinä nähtiin erityisesti tekoälyn antamien vastausten luotettavuus. Arvioinnin vaikeutuminen sekä henkilötietojen keräykseen ja tietoturvaan liittyvät riskit nousivat esiin reilulla puolella vastaajista. Puolet näkevät riskinä myös puuttuvat yhteiset käytännöt ja pelisäännöt.
”Mielestäni tekoälyn käyttöön sisältyy seuraavia mahdollisuuksia” – Kyllä-vastausten osuus
| Kokeilukulttuuri, ennakkoluuloton tutustuminen | 66 % |
| Tulevaisuustaitojen opettelu (työelämävaatimukset) | 63 % |
| Antavat uudenlaisia oppimisvalmiuksia | 54 % |
| Lähde- ja mediakriittisyyden harjoittelu (medialukutaito, tekoälylukutaito) | 49 % |
| Vapauttavat aikaa | 48 % |
| Tarttuminen ajankohtaisiin aiheisiin | 36 % |
| Eriyttäminen | 25 % |
| Lisäävät motivaatiota | 25 % |
| Käyttö on opetussuunnitelmaperustaista | 8 % |
| Arvioinnin helpottuminen | 8 % |
”Mielestäni tekoälyn käyttöön sisältyy seuraavia riskejä” – Kyllä-vastausten osuus
| Tekoälyn antamien vastausten luotettavuus | 75 % |
| Arvioinnin vaikeutuminen | 57 % |
| Henkilötietojen keräykseen ja tietoturvaan liittyvät | 53 % |
| Koulussamme ei ole luotu käytänteitä tekoälyn käyttöä koskien | 50 % |
| Eettiset vinoumat | 45 % |
| Lisäävät digitaalisilla välineillä käytettyä aikaa | 39 % |
| Heikentävät oppijoiden oppimisvalmiuksia | 39 % |
| Heikentävät oppijoiden motivaatiota opiskeluun | 27 % |
| Opettajan työn kaventuminen | 18 % |
| Vie aikaa ja tilaa tärkeämmiltä asioilta | 14 % |
| Käyttö ei perustu opetussuunnitelmaan | 14 % |
Yhteistyö opiskelijoiden kanssa
74 %
vastaajista kertoi, että he eivät ole linjanneet tekoälyyn liittyviä sääntöjä opiskelijoiden kanssa.
Yto-aineiden ja ammattiaineiden opettajien välillä ero oli huomattava: vain 16 % ammattiaineiden opettajista oli linjannut tekoälyyn liittyviä sääntöjä opiskelijoiden kanssa, kun yto-opettajista näin oli tehnyt 47 %. Eniten sääntöjä olivat linjanneet nuorimmat vastaajat (56 %) ja vähiten 61–65-vuotiaat vastaajat (16 %).
43 %
vastaajista ei ole keskustellut lainkaan opiskelijoiden kanssa tekoälyn hyödyntämisestä oppimisessa
Käsitykset opiskelijoiden taidoista
70 %
vastaajista on sitä mieltä, että opiskelijat osaavat hyödyntää tekoälyä omassa opiskelussaan melko vähän
67 %
vastaajista kokee, että opiskelijat keskimäärin osaavat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia opiskelussaan melko vähän
Tekoälyn luvaton käyttö
~25 %
vastaajista ei uskonut opiskelijoiden käyttäneen lainkaan luvatta tekoälysovelluksia oppimistehtävissä
5 %
vastaajista uskoi opiskelijoiden käyttäneen tekoälysovelluksia paljon
53 %
vastaajista ei ollut tunnistanut lainkaan opiskelijoiden käyttäneen luvatta tekoälysovelluksia oppimistehtävissä. Näin oli tunnistanut tapahtuneen 5 % vastaajista.
Tekoälyyn liittyvät käytännöt hakevat muotoaan oppilaitoksissa
65 %
vastaajista ei ollut tekoälyyn liittyen omia käytänteitä opetuksen suunnitteluun, opetukseen tai oppimiseen.
Eniten käytänteitä oli 31–35-vuotiailla, yto-opettajilla ja suurissa oppilaitoksissa opettavilla.
Yhtenäinen linjaus tarvitaan
72 %
on lähes tai täysin samaa mieltä siitä, että tekoälyn hyödyntämiseen tarvittaisiin yhtenäinen linjaus esimerkiksi Opetushallituksen tai koulutuksen järjestäjän taholta.
Koulutusta kaivataan
Tekoälyn käyttämiseen kaivataan yhtenäistä ohjeistusta, tukimateriaalia ja koulutusta.
Koulutusta kaipasivat eniten 31-34-vuotiaat ja suurissa oppilaitoksissa opettavat. Vähiten koulutusta kaipasivat nuorimmat vastaajat.
Koulutusta kaipasivat kaikilta aloilta olevat, tekniikan alan opettajat olivat hieman epävarmempia koulutustarpeestaan.
Pinnan alla kuhisee – tekoälyn mahdollisuudet kiinnostavat ammatillisen koulutuksen opettajia
Lisätietoa
Reetta Paloheimo
kehittämispäällikkö, markkina-analyysit
puh. 045 114 9657
reetta@oppivainvest.fi
Ota yhteyttä, kun haluat tietoa ammatillisesta koulutuksesta, opettajien arjen kehittämisestä ja teknologian mahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa.